Menu
Tämä opas on tehty opettamaan perusasioita valaistuksesta kenelle tahansa, joka on aiheesta kiinnostunut. Opas käsittelee valon perusominaisuuksia ja mitä valaistusta suunnitellessa sekä toteuttaessa pitäisi ottaa huomioon. Erityisen hyödyllinen tämä opas on visualisteille, sisustussuunnittelijoille, sisustusarkkitehdeille ja muille jotka suunnittelevat tiloja ja haluavat niistä täyden potentiaalin irti.
Valaistus vaikuttaa merkittävästi tilaan ja sen käyttäjiin monin eri tavoin. Oikeanlainen valaistus voi parantaa tilan toimivuutta, luoda halutun tunnelman ja vaikuttaa ihmisten mielialaan ja terveyteen. Valaistuksella on myös kaupallista merkitystä.
Tunnelman luominen: Valaistus voi tehdä tilasta kodikkaan, lämpimän, viileän, dramaattisen tai energisen riippuen käytetyn valon värilämpötilasta ja intensiteetistä.
Visuaalinen korostaminen: Hyvin suunniteltu valaistus voi korostaa tiettyjä tilan piirteitä, kuten arkkitehtonisia yksityiskohtia, taideteoksia tai muita sisustuselementtejä. Korostusvalaistus voi ohjata katsetta ja luoda visuaalisia painopisteitä.
Tilan toimivuus: Eri tilat vaativat erilaista valaistusta. Esimerkiksi työskennellessä tarvitaan kirkasta ja suuntaavaa työvalaistusta, kun taas taukohuoneessa tai kotona voidaan hyödyntää pehmeämpää, epäsuoraa valaistusta rentoutumiseen. Riittävä ja oikein kohdistettu valo helpottaa tehtävien suorittamista ja parantaa tilan toimivuutta.
Turvallisuus ja näkyvyys: Hyvä valaistus voi vähentää onnettomuusriskiä, erityisesti portaikoissa, käytävillä ja ulkotiloissa. Se parantaa näkyvyyttä ja auttaa käyttäjiä liikkumaan turvallisesti tilassa.
Vaikutukset mielialaan: Valon määrä ja laatu voivat vaikuttaa mielialaan ja energiatasoihin. Kirkas ja luonnollinen valo voi parantaa mielialaa ja lisätä vireyttä, kun taas heikko tai epäsopiva valaistus voi johtaa väsymykseen ja alavireisyyteen.
Vuorokausirytmi (sirkadiaaninen rytmi): Luonnonvalon ja keinotekoisen valaistuksen vaikutukset kehon biologiseen kelloon ovat merkittäviä. Päivän aikana riittävä valo voi edistää vireyttä ja unen laatua, kun taas illalla liian kirkas valo voi häiritä unta.
Terveys: Hyvin toteutettu valaistus tukee terveyttä, mutta huonosti suunniteltu tai toteutettu valaistus voi heikentää myös fyysistä terveyttä ja aiheuttaa esimerkiksi silmien väsymistä, päänsärkyä, väsymystä, migreeniä ja muita haittavaikutuksia.
Tilantuntu: Valaistus voi vaikuttaa tilan kokoon ja mittasuhteisiin. Esimerkiksi epäsuora valaistus voi saada matalan huoneen tuntumaan korkeammalta, ja valon suuntaaminen kohti seiniä voi laajentaa kapean tilan tuntua.
Syvyys ja kolmiulotteisuus: Varjojen ja valon kontrasti voi luoda syvyyttä ja kolmiulotteisuutta tilaan. Oikein suunnitellut varjot voivat parantaa tilan dynaamisuutta ja mielenkiintoa.
Asiakkaiden viihtyvyys: Oikeanlaisella valaistuksella voidaan ohjata asiakkaita tulemaan liiketilaan ja viihtymään tilassa pidempään sekä myös tulemaan uudestaan, koska kokemus oli miellytävä.
Tuotteiden korostaminen: Valaistuksen avulla voidaan korostaa tuotteita optimaalisesti ja kasvattaa niiden myyntiä. Valaistuksella voidaan myös ohjata asiakkaiden ostokäyttäytymistä.
Valaistus ei ole pelkästään funktionaalinen osa tilaa, vaan sillä on syvällinen vaikutus sekä tilan estetiikkaan että sen käyttäjien kokemuksiin ja hyvinvointiin. Oikeanlainen valaistus voi muuttaa tilan ilmeen ja parantaa sen käytettävyyttä huomattavasti. Valaistuksella on myös tärkeä rooli kaupallisuudessa.
Valo on sähkömagneettista säteilyä, joka on näkyvissä ihmisen silmälle. Valo koostuu aalloista, ja sen aallonpituus määrittää sen, minkä värisenä me näemme valon. Näkyvän valon aallonpituudet vaihtelevat noin 380–750 nanometrin välillä, mikä kattaa kaikki sateenkaaren värit violetista punaiseen. Valo mahdollistaa näkemisen ja vaikuttaa suuresti siihen, miten havaitsemme värit ja muodot ympäristössämme.
Valoa mitataan useilla eri yksiköillä ja mittareilla sen eri ominaisuuksien mukaan.
Luumen mittaa valonlähteen tuottaman kokonaisvalon määrää. Luumenit kertovat, kuinka kirkas valonlähde on – mitä enemmän luumeneita, sitä kirkkaampi valonlähde. Tästä voit lukea lisää tämän oppaan valon määrä ja jakautuminen -osiosta.
Kelvin mittaa valon sävyn lämpötilaa. Lämpimät sävyt, kuten kellertävä valo, ovat matalammalla Kelvin-asteikolla (n. 2700K–3000K), kun taas viileät sävyt, kuten valkoinen tai sinertävä valo, ovat korkeammalla (yli 4000K). Päivänvalo ulkona aurinkoisella ilmalla on noin 5500K ja pilvisenä päivänä se voi olla jopa 10 000K.
Värintoistoindeksi kuvaa, kuinka hyvin valo toistaa esineiden tietyt värit. Tästä voit lukea lisää tämän oppaan värintoistoindeksi-osiosta.
Luksit mittaavat valaistuksen määrää tietyllä alueella. Lux-mittari kertoo, kuinka paljon valoa lankeaa tietyllä pinnalla, kuten työpöydälle. Tästä voit lukea lisää tämän oppaan valon määrä ja jakautuminen -osiosta.
Kandela mittaa valon voimakkuutta tiettyyn suuntaan. Tämä voi joskus olla merkittynä suunnattavissa valaisimissa, kuten kohdevalaisimissa tai taskulampuissa.
Valon spektri tarkoittaa valon sisältämien eri aallonpituuksien jakaumaa. Se kuvaa, millaisia värejä valonlähde tuottaa ja kuinka voimakkaasti kukin väri on edustettuna. Voit lukea lisää tämän oppaan valon spektri -osiosta. Osa valaistusmittareista piirtää käyttäjälleen laitteen ruutuun kuvaajan valaistuksen spektristä.
Valo on olennainen osa visuaalista kokemustamme, ja sen mittaamiseen käytetään eri yksiköitä valon määrän, värin ja laadun arvioimiseksi.
Valaisimissa on yleensä ilmoitettu kyseisen valaisimen luumenit, mutta esimerkiksi asennuskorkeus, linssiteknologia ja heijastinvalinta voivat vaikuttaa siihen paljonko lukseja tulee esimerkiksi lattiatasolle, hyllypintaan tai työpöydälle ja tällöin voi tarvita valaistussuunnittelijaa avuksi, jotta tiedetään soveltuuko kyseinen valaisin kyseiseen tilaan ja käyttötarkoitukseen.
Valon määrä ja sen jakautuminen tilassa ovat keskeisiä tekijöitä onnistuneessa valaistussuunnittelussa. Ne vaikuttavat sekä tilan toimivuuteen että tunnelmaan. Seuraavassa käsitellään tärkeimpiä asioita, jotka on hyvä tietää valon määrästä ja sen jakautumisesta:
Luumenit ovat siis mittayksikkö, joka kuvaa valonlähteen tuottamaa kokonaisvalon määrää. Mitä suurempi luumenarvo, sitä kirkkaampi valo. Luumenit antavat selkeän tavan vertailla eri valaisimien valaistustehokkuutta keskenään.
Luksit ovat mittayksikkö, jolla mitataan paljonko valoa tulee johonkin tiettyyn pintaan. Kahdessa valaisimessa voi olla sama määrä luumeneita, mutta jos toinen on asennettu korkeammalle kuin toinen, niin siitä tulee esimerkiksi työpöydälle vähemmän lukseja, koska etäisyys vaikuttaa valon määrään.
Valon määrään vaikuttaa myös se kuinka paljon valoa karkaa muihin suuntiin eli oikeanlaisen heijastimen tai linssin sekä valonlähteen valinta on tärkeää.
Lukseja käytetään muun muassa EU-asetuksissa ja työterveyden suosituksissa kun mietitään riittävää valomäärää eri tiloihin eli ne on tärkeää ottaa huomioon kun suunnitellaan tilan valaistusta.
Luksien mittaluokkaa voi olla joskus vaikeaa käsittää, koska esimerkiksi hätävalaistuksessa tilasta poistumiseen riittää että lattiatasossa on 1 lux valoa, työpöydällä pitää toimistotyössä EU-asetuksen mukaan olla vähintään 500 luksia ja toisaalta aurinkoisena päivänä ulkona voi olla jopa 100 000 luksia.
Valon suunnat ja leviämiskulma: Perinteisesti valonlähteet on jaoteltu suuntaaviin tai yleisvaloihin. Suuntaava valo, kuten spotit, kohdistavat valon kapealle alueelle ja luovat korostettuja valopisteitä sekä kontrastia. Yleisvalot jakavat valoa laajemmalle alueelle ja luovat pehmeämmän valaistuksen, jossa mikään ei korostu. Nykyteknologia kuitenkin mahdollistaa yleisvalototeutukset spoteilla ja toisaalta kontrasteja yleisvalojen linssiteknologialla, joten tämä perinteinen jako on hieman vanhanaikainen.
Epäsuora ja suora valaistus: Suora valaistus kohdistuu suoraan johonkin tilaan tai tiettyyn kohteeseen, mikä voi korostaa tiettyjä alueita, mutta luoda myös varjoja. Epäsuora valaistus heijastuu pinnan kautta, kuten katon tai seinän kautta, luoden pehmeämmän ja tasaisemman valonjakautumisen, joka vähentää häikäisyn riskiä ja varjoja. Kumpikaan ei suoraan ole toista parempi vaan riippuu käyttökohteesta.
Keskitetty vs. hajautettu valaistus: Keskitetty valaistus luo voimakkaan valaistuksen yhdelle alueelle, mikä voi tuoda esiin arkkitehtonisia piirteitä tai keskeisiä elementtejä kuten myytäviä tuotteita tai vaikkapa taideteoksia. Hajautettu valaistus, jossa valo jakautuu tasaisesti, voi tehdä tilasta rauhallisemman ja yhtenäisemmän.
Varjojen hallinta: Varjot ovat olennainen osa valon jakautumista. Niiden avulla voidaan luoda syvyyttä ja kontrastia tilaan, mutta ne on myös hallittava, jotta tilasta ei tule epämiellyttävän hämärä tai liian pimeä.
Valon määrä ja sen jakautuminen ovat keskeisiä elementtejä, jotka vaikuttavat tilan toiminnallisuuteen, tunnelmaan ja käyttäjien kokemukseen. Oikein suunniteltu valaistus voi parantaa tilan käytettävyyttä ja luoda halutun ilmapiirin, oli kyseessä sitten rentoutumiseen, työskentelyyn, viihtymiseen tai kaupalliseen käyttöön tarkoitettu tila.
CRI, Ra, ja TM-30 ovat kaikki mittareita, joita käytetään valonlähteiden värintoistokyvyn arvioimiseen, mutta ne eroavat toisistaan mittaustavoissa, tarkkuudessa ja sovellettavuudessa.
Määritelmä: CRI (värintoistoindeksi) on vanhin ja laajimmin käytetty mittari, joka kuvaa valonlähteen kykyä toistaa värejä verrattuna referenssivalonlähteeseen, kuten päivänvaloon tai hehkulamppuun.
Laskentatapa: CRI perustuu kahdeksaan standardoituun värinäytteeseen (R1-R8), jotka ovat suhteellisen vaaleita sävyjä. CRI-arvo on keskiarvo näiden näytteiden väripoikkeamista, asteikolla 0-100. Joskus käytetään myös laajempaa CRI-laskentaa (R1-R15).
Vahvuudet: CRI on ollut standardi vuosikymmenten ajan, joten se on laajalti tunnettu ja ymmärretty. Se on yksinkertainen ja suoraviivainen tapa verrata eri valonlähteitä ja niiden värintoistokykyä. CRI on riittävä moniin valaistussovelluksiin, joissa värintoisto ei ole kriittinen.
Heikkoudet: CRI suurimpia heikkouksia ovat sen rajallinen tarkkuus, sillä se ei ota huomioon koko spektriä eikä se mittaa hyvin tummia tai kylläisiä värejä. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa korkea CRI-arvo ei välttämättä tarkoita hyvää värintoistokykyä kaikille väreille.
Määritelmä: Ra on yksinkertaistettu versio CRI:stä ja viittaa usein samaan asiaan. Ra-arvo tarkoittaa CRI-arvoa, joka on laskettu vain kahdeksasta värinäytteestä (R1-R8), jotka sisältyvät CRI-mittaukseen.
Laskentatapa: Ra-arvo on siis sama kuin CRI-arvo, mutta korostaa sitä, että vain nämä kahdeksan värinäytettä on otettu huomioon.
Vahvuudet: Ra-arvo on yksinkertaisesti perus-CRI (R1-R8), mikä tekee siitä helppokäyttöisen ja ymmärrettävän. Kuten CRI, Ra on myös laajalti käytetty ja tunnettu mittari.
Heikkoudet: Koska Ra kattaa vain kahdeksan värinäytettä, se kärsii samoista rajoitteista kuin CRI, erityisesti silloin, kun tarvitaan tarkempaa analyysiä erityisesti kirkkaista tai kylläisistä väreistä.
Määritelmä: TM-30 on modernimpi ja kehittyneempi mittaustapa, joka on kehitetty American National Standards Institute (ANSI) ja Illuminating Engineering Society (IES) yhteistyönä. Se on suunniteltu korjaamaan CRI:n ja Ra:n puutteita ja tarjoaa tarkemman analyysin valonlähteen värintoistosta.
Laskentatapa: TM-30-15 käyttää 99 erilaista värinäytettä (jotka ovat laajempi otos todellisista väreistä) CRI 15 tai RA 8 näytteen sijaan. Tämä laajempi valikoima kattaa paremmin eri värisävyjen toiston.
TM-30-15 tuottaa kaksi pääindeksiä:
Vahvuudet: TM-30 käyttää 99 värinäytettä, mikä tekee siitä huomattavasti tarkemman ja kattavamman kuin CRI tai Ra. Tämä laajempi analyysi ottaa paremmin huomioon valonlähteen vaikutuksen eri värisävyihin. Sen soveltuvuus moderneihin valonlähteisiin on parempi, koska se on kehitetty vastaamaan modernien valonlähteiden, kuten LED-valojen, tarpeisiin.
Heikkoudet: TM-30 on huomattavasti monimutkaisempi kuin CRI ja voi olla vaikeampi ymmärtää ja soveltaa käytännössä, erityisesti niille, jotka eivät ole perehtyneet valaistustekniikkaan. Lisäksi se on vielä suhteellisen uusi ja vähemmän tunnettu kuin CRI.
CRI ja Ra ovat perinteisiä ja laajasti käytettyjä mittareita, jotka ovat yksinkertaisia ja helposti ymmärrettäviä, mutta eivät tarjoa kattavaa analyysiä valonlähteen värintoistokyvystä.
TM-30 on moderni ja tarkempi standardi, joka käyttää laajempaa värivalikoimaa ja tarjoaa syvällisemmän analyysin valonlähteen värintoistosta, mutta se on myös monimutkaisempi ja voi olla haastavampi soveltaa käytännössä.
Jokainen näistä mittareista palvelee eri tarkoituksia, ja niiden valinta riippuu siitä, kuinka tarkkaa ja kattavaa tietoa tarvitaan valaistuksen suunnittelussa.
Valon spektri tarkoittaa valon sisältämien eri aallonpituuksien jakaumaa. Se kuvaa, millaisia värejä valonlähde tuottaa ja kuinka voimakkaasti kukin väri on edustettuna.
Ihmisen silmä näkee vain osan sähkömagneettisesta spektristä, jota kutsutaan näkyväksi valoksi. Näkyvä valon spektri sisältää aallonpituuksia noin 380 nanometristä (violetti) 700 nanometriin (punainen). Tämä alue sisältää kaikki värit, jotka näemme päivittäin: violetti, sininen, vihreä, keltainen, oranssi ja punainen.
Valkoinen valo, kuten auringonvalo, koostuu kaikista näkyvän spektrin väreistä yhdistettynä. Kun valkoinen valo hajoaa, esimerkiksi sateenkaarena, näemme sen sisältämät värit erillisinä. Eri valonlähteet, kuten LEDit, hehkulamput tai loisteputket, tuottavat valoa eri tavoin, ja niiden spektrit voivat olla hyvin erilaisia.
Ulkonakin valon spektri on erilainen eri aikaan päivästä ja myös sää sekä vuodenaika vaikuttaa. Pilvisenä talvipäivänä valo on hyvin kylmää kun taas aurinkoisena kesäpäivänä se on hyvin lämmintä.
Valon spektri on tärkeä valaistuksen suunnittelussa, koska se vaikuttaa siihen, miten esineet ja värit näkyvät. Esimerkiksi valonlähde, jonka spektrissä on vähemmän punaisen aallonpituuksia, voi saada punaiset esineet näyttämään haaleammilta tai vääristyneiltä. Tämä on yksi syy siihen, miksi värintoistoindeksit (kuten CRI ja TM-30) ovat tärkeitä: ne auttavat ymmärtämään, kuinka hyvin valonlähde toistaa värejä luonnollisena.
Kuten värintoistoindeksi-osiossa todettiin, CRI:n suurimpia heikkouksia ovat sen rajallinen tarkkuus, sillä se ei ota huomioon koko spektriä eikä se mittaa hyvin tummia tai kylläisiä värejä. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa korkea CRI-arvo ei välttämättä tarkoita hyvää värintoistokykyä kaikille väreille.
LED-teknologia mahdollistaa sen, että valaisimen spetriä voidaan muokata lähes rajattomasti, mutta tällöin perinteinen CRI- tai Kelvin-mittari eivät enää kerro millaista valoa valaisin tuottaa ja eri valonsävyjen sekä eri valaisimien vertailu on paras tehdä ihmissilmällä.
Valon spektriä ei useinkaan ymmärretä, mutta se on tärkeä osa valaistuksen ymmärtämistä, koska jos yritetään tehdä esimerkiksi luonnollista valoa pelkästään Kelvin-mittaria ja CRI-lukemaa katsomalla, niin todennäköisesti valo ei tunnu ihmisten mielestä luonnolliselta, koska spektri ei ole oikeanlainen.
Tälläinen tilanne voi esimerkiksi kaupallisessa toteutuksessa johtaa reklamaatioihin, koska ostettu tuote ei näytä auringonvalossa samalta kuin myymälässä.
Erikoisvalonsävyilla tarkoitetaan valaistuksessa käytettyjä valonlähteitä, jotka on suunniteltu tuottamaan tietynlaisia valon sävyjä tai värilämpötiloja, jotka poikkeavat tavanomaisesta valaistuksesta. Nämä sävyt voivat olla joko luonnotonta värivaloa tai päivänvaloa mallintavaa valoa ja niitä käytetään erityistarkoituksiin, kuten tunnelman luomiseen, tuotteiden tai tilan korostamiseen tai tietynlaisen visuaalisen vaikutelman saavuttamiseen.
Värisuodattimet: Värilliset valonsuodattimet tai värilliset LEDit voivat luoda erikoisvalonsävyjä, kuten sinistä, punaista, vihreää tai muita värejä. Näitä käytetään usein tapahtumavalaistuksessa, lavastuksessa tai näyttelyissä, joissa halutaan korostaa tiettyjä elementtejä tai luoda tietty tunnelma.
RGB-LED-valot: Näiden avulla voidaan luoda lähes mikä tahansa väri sekoittamalla punaisia, vihreitä ja sinisiä (RGB) valoja. Näitä voidaan myös ohjata luomaan erilaisia animaatioita.
Räätälöity spektri, joka jäljittelee auringonvaloa: Valon spektri voidaan räätälöidä mallintamaan auringonvaloa, jolloin asiat näyttävät sen alla samalta kuin ulkona. Tämä on tärkeää erityisesti myymälöissä, joissa myydään tuotteita, joita viedään ulos tai jotka muuten näkyvät auringonvalossa kuten autot, kesämekot, maalit, tapetit, hääpuvut ja muut vastaavat tuotteet.
Tälläinen spektri toimii myös sisustuksessa sekä kasvivalona, koska se mallintaa valoa ulkona. Auringonvaloa mallintava spektri voi olla silti olla tunnelmaltaan monenlainen, koska pilvinen, puolipilvinen ja aurinkoinen päivä eivät ole spektriltään samanlaisia, kuten ei myöskään aamu, keskipäivä ja ilta.
Räätälöity spektri, joka ei mallinna auringonvaloa: Erikoisvalonsävyjä käytetään myös ylikorostamiseen eli valon spektri voidaan räätälöidä niin, että se ylikorostaa jotain tiettyjä sävyjä enemmän kuin auringonvalo, jolloin se saa esimerkiksi tietyt sisustuselementit erityiseen loistoon tai sillä voidaan saada myymälässä pakkaukset tai esimerkiksi ruoka näyttämään houkuttelevammalta.
Tarkoituksellisesti muokattu värilämpötila: Tavanomaisesta poikkeavia värilämpötiloja käytetään esimerkiksi teatterivalaistuksessa tai valokuvauksessa, jotta voidaan saavuttaa erityinen esteettinen vaikutus, kuten takkatulen tunnelma.
Ultravioletti ja musta valo: Näitä käytetään erikoistehosteisiin, kuten fluoresoivien materiaalien korostamiseen. Musta valo saa tietyt materiaalit hohtamaan kirkkaasti, mikä luo ainutlaatuisen visuaalisen vaikutelman.
Valaistuksen avulla voidaan luoda monenlaisia elämyksiä ja nykyteknologia mahdollistaa paljon sellaisia ratkaisuja, joita ei vielä vuosikymmen sitten olisi pystytty toteuttamaan. Kun erikoisvalonsävyjen käyttö yhdistetään hyvin suunniteltuun valaistuksen ohjaukseen, niin on mahdollista luoda todella monikäyttöisiä ja elämyksellisiä tiloja.
Valaistuksessa käytetään erilaisia valaisimia ja valonlähteitä eri tarkoituksiin ja tilanteisiin. Yleisvalo, kohdevalo ja koristevalo ovat yleisimmät valaistustyypit, mutta niiden lisäksi on useita muita valaistustyyppejä, joita käytetään erilaisten valaistustarpeiden täyttämiseksi.
Kuvaus: Yleisvalaistus tarjoaa tasaisen ja kattavan valaistuksen koko tilaan. Sen tarkoitus on mahdollistaa perustoimintojen suorittaminen ilman häikäisyä tai varjoja.
Toteutustapa: Lineaariset valaisimet, loisteputket, LED-paneelit, kohdevalot leveällä heijastimella.
Kuvaus: Spottivalo suuntaa valon tarkasti tiettyyn kohteeseen tai alueeseen, korostaen sitä. Sitä käytetään yleensä yksityiskohtien, kuten taideteosten, sisustuselementtien tai esimerkiksi myytävien tuotteiden, esiin tuomiseen.
Toteutustapa: Kohdevalaisimet kapealla heijastimella, alasvalot, säädettävät spotit.
Kuvaus: Korostusvalaistus on suunniteltu tuomaan esiin tiettyjä tilan ominaisuuksia, kuten arkkitehtonisia piirteitä, taideteoksia tai kasveja.
Toteutustapa: LED-nauhat ja pienet kohdevalaisimet.
Kuvaus: Työvalaistus on kohdistettua valaistusta, joka tarjoaa riittävän valon tehtävien suorittamiseen. Se on suunniteltu vähentämään silmien rasitusta ja varmistamaan, että työalue on hyvin valaistu.
Toteutustapa: Ripustettavat työpistevalaisimet, pöytävalaisimet, työtasovalot.
Kuvaus: Tunnelmavalaistus auttaa korostamaan haluttua ilmapiirin tilassa. Se on usein epäsuora ja täydentävä valonlähde. Tunnelmaan kuitenkin vaikuttaa kaikki valaistus, mikä on hyvä huomioida suunnittelussa.
Toteutustapa: Epäsuorat valot, seinävalaisimet, himmennettävät kattovalot, RGB-nauhat.
Kuvaus: Koristevalaistus toimii ensisijaisesti visuaalisena elementtinä, mutta hyvällä suunnittelulla voi toimia myös osana valaistusta. Se lisää tilaan esteettistä arvoa ja on usein näyttävä.
Toteutustapa: Kattokruunut, seinävalaisimet, riippuvalaisimet, design-valaisimet.
Kuvaus: Epäsuora valaistus ohjaa valon heijastamaan seinistä, katosta tai muista pinnoista, luoden pehmeän ja hajautetun valaistuksen ilman suoria valonlähteitä näkyvissä.
Toteutustapa: Valonauhat katon rajassa, seinävalaisimet, joissa valo suuntautuu ylöspäin, kohdevalo, joka suunnataan kohti seinää.
Kuvaus: Ulkovalaistus on suunniteltu kestämään ulko-olosuhteita ja valaisemaan ulkotiloja, kuten puutarhoja, kulkureittejä ja rakennusten julkisivuja.
Toteutustapa: Pihakohdevalot, seinävalaisimet ja pylväsvalaisimet ovat yleisimmät valaisintyypit, mutta periaatteessa mikä tahansa valaisintyyppi on mahdollinen, kunhan valaisimen IP-luokitus on riittävä kyseiseen käyttötarkoitukseen.
Kuvaus: Hätävalaistus on suunniteltu toimimaan sähkökatkosten aikana tai hätätilanteissa, varmistaen, että kulkureitit ja poistumistiet ovat näkyvissä.
Toteutustapa: Hätävalot, poistumistieopasteet, varavirtalähteellä varustetut valaisimet.
Kuvaus: Tehostevalaistus on tarkasti kohdistettu valaistus, jota käytetään erityisten toimintojen suorittamiseen, kuten lukemiseen, työskentelyyn tai ruoanlaittoon. Yleisempiä kotikäytössä.
Toteutustapa: Lukuvalot, peilivalot, pöytävalaisimet.
Erilaiset valaistustyypit palvelevat eri tarkoituksia, ja niiden käyttö yhdessä voi luoda tasapainoisen ja monipuolisen valaistusratkaisun tilaan. Valaistustyyppien valinta riippuu tilan käyttötarkoituksesta, halutusta tunnelmasta ja erityisistä valaistustarpeista.
Valaistuksen suunnittelu on monivaiheinen prosessi, joka vaatii huolellista harkintaa useiden eri tekijöiden osalta. Hyvin suunniteltu valaistus parantaa tilan toimivuutta, estetiikkaa ja viihtyisyyttä. Tässä keskeiset seikat, jotka tulee ottaa huomioon valaistuksen suunnittelussa:
Valaistuksen suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon sekä toiminnalliset että esteettiset tekijät. Huolellinen suunnittelu parantaa tilan käytettävyyttä, lisää mukavuutta ja luo halutun tunnelman. Yhdistämällä oikeat valaistustyypit, valonlähteet ja teknologiat voit saavuttaa optimaaliset tulokset eri tiloissa ja käyttötarkoituksissa.
Valaistuksen ohjauksesta on useita merkittäviä hyötyjä, jotka liittyvät energiatehokkuuteen, käyttömukavuuteen, tunnelman hallintaan ja turvallisuuteen. Tässä on keskeiset hyödyt, jotka valaistuksen ohjausjärjestelmät tarjoavat:
Valaistuksen ohjaus tarjoaa merkittäviä etuja energiansäästön, käyttömukavuuden, tunnelman hallinnan, turvallisuuden ja kustannustehokkuuden osalta. Modernit ohjausjärjestelmät mahdollistavat valaistuksen joustavan ja tehokkaan käytön, mikä parantaa tilojen toimivuutta ja viihtyisyyttä samalla kun ne vähentävät ympäristövaikutuksia ja kustannuksia.
Valaistuksen suunnittelu on olennainen osa tilasuunnittelua, joka vaikuttaa tilan toimivuuteen, tunnelmaan ja estetiikkaan. Seuraavassa on tärkeimmät käytännön vinkit, jotka tulee ottaa huomioon:
Käytä yleis-, kohde- ja tunnelmavalaistusta tasapainoisen ja monipuolisen valaistusratkaisun luomiseksi. Yleisvalaistus tarjoaa tasaisen valon, kohdevalaistus korostaa tärkeitä elementtejä, ja tunnelmavalaistus lisää tilan viihtyisyyttä.
Mukauta värilämpötila tilan käyttötarkoituksen mukaan. Lämpimät sävyt luovat kodikkaan tunnelman, kun taas viileämmät sävyt sopivat paremmin työskentely- ja toimistotiloihin. Sopivan spektrin valinnalla voit saada tilasta juuri sellaisen kuin haluat.
Suunnittele valaistus niin, että se tarjoaa tarpeeksi valoa kaikkien tehtävien suorittamiseen ilman häikäisyä. Hyödynnä tarvittaessa himmentimiä ja säädettäviä valaisimia eri valaistustarpeisiin, jossa täyttä valaistustehoa ei tarvita.
Suuntaa valot niin, että ne eivät aiheuta häikäisyä ja että valo jakautuu halutulla tavalla tilassa. Hyödynnä sekä suoraa että epäsuoraa valaistusta haluamasi kokonaisuuden luomiseksi.
Valitse käyttötarkoitukseen sopivia LED-valaisimia ja hyödynnä valaistuksen ohjausjärjestelmiä energiansäästön ja kestävyyden parantamiseksi.
Käytä kohdevalaisimia ja korostusvalaistusta tuomaan esiin sisustuselementtejä, taideteoksia tai muita tärkeitä yksityiskohtia kuten myytäviä tuotteita.
Valitse valaisimet, jotka sopivat tilan tyyliin ja sisustukseen, ja varmista, että valaistus tukee tilan kokonaisilmettä.
Noudattamalla näitä perusperiaatteita, kuka tahansa voi luoda hyvin valaistuja, toimivia ja kauniita tiloja, joissa valaistus tukee tilan tarkoitusta ja tunnelmaa. On kuitenkin usein hyödyllistä konsultoida valaistussuunnittelijaa tai muuta valaistusalan ammattilaista parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi.
Valo vaikuttaa asiakkaiden viihtyvyyteen, työntekijöiden hyvinvointiin, yrityksen tuottavuuteen ja tuotteiden myyntimääriin.
Imoon Finland on täyden palvelun kumppani, joten voit kääntyä puoleemme kaikissa valaistukseen liittyvissä asioissa, olipa kyseessä nykytilanteen kartoitus, konsultointi, valaistussuunnittelu tai valaistusratkaisut.
Täytämme yli 30 vuoden kokemuksella kaikki valaistukseen liittyvät tarpeet.
